Kolumni, Sanomalehti Kaleva:
Uudistusmieliset ihmiset ovat omaperäisiä ja intohimoisia työntekijöitä
Sanna Marinin hallitus auttaa yrityksiä kymmenillä miljardeilla euroilla koronan aiheuttamien vaikeuksien vuoksi. Samalla kun yritykset kamppailevat selvitäkseen kriisin yli, valtion apu mahdollistaa myös liiketoiminnan uudistamisen.
Yritykset ja muut organisaatiot muuttavat maailmaa uudistumisen avulla. Vaikka uudistuminen on usein vaikeaa aaltoliikettä selkeän ja epämääräisen välillä, siihen panostaminen on tärkeää kansainvälisessä yhteistyössä ja taloudessa.
Nyt on tärkeää pohtia, kuinka uudistumista edistetään koronakriisin aikana.
Uutuus tarkoittaa aikaisemmin julkaisematonta tavaraa, palvelua tai toimintamallia. Esimerkeiksi sopivat ebolarokote Ervebo ja e-kirjojen lukulaite Kindle. Lääkevalmistaja Merck toi Ervebon markkinoille viime vuonna ja Amazon Kindlen vuonna 2007. Näiden luomiseen tarvittiin uudistusmielisiä työntekijöitä, heidän yhteistyökykyään, luovaa toimintaympäristöä ja taloudellisia resursseja.
Uudistusmieliset ihmiset ovat omaperäisiä ja intohimoisia työntekijöitä. He näkevät tulevaisuuden mahdollisuudet monipuolisesti ja asettavat itselleen ja kollegoilleen kunnianhimoisia tavoitteita. Lisäksi he kestävät poikkeuksellista epävarmuutta ja ovat sisukkaita.
Ebolarokotteen kehittäjä Heinz Feldmann ja Kindlen kehittäjä Charlie Tritschler ovat tällaisten ihmisten tyypillisiä edustajia. Feldmann tutki geneettisesti muokatun VSV-viruksen proteiineja Saksassa. VSV-virusta käytettiin turvallisena kehittämisalustana rokotteille. Vuonna 1999 hänet kutsuttiin Kanadaan jatkamaan proteiinitutkijan uraa tutkimusryhmän johtajana. Pian Feldmann aavisti, että VSV-virus soveltui myös ebolan tutkimiseen.
Hän teki rohkean päätöksen ja valjasti tutkimusryhmänsä taisteluun ebolaa vastaan.
Vastaavasti Applella kannuksensa hankkinut Charlie Tritschler alkoi johtaa vuonna 2005 salaista Lab126-projektia. Sen tavoitteena oli kehittää Amazonille e-kirja, joka kytkeytyisi automaattisesti Internettiin ja johon kirjat latautuisivat yhdellä klikkauksella. Trischler ei säikähtänyt tätä haastetta, vaan alkoi työhön intohimoisesti.
Uudistusmieliset yksilöt jakavat tietoa ja teknologiaa verkostoissaan. Feldmann oppi käyttämään VSV-rokotealustaa Saksassa, johon se oli saatu yhdysvaltalaiselta tutkimusryhmältä. Vastaavasti Tritschler toimi ryhmänsä kanssa tiiviissä yhteistyössä Piilaakson muiden uudistajien kanssa. Yhteinen mielekäs tavoite edisti yhteistyötä ja auttoi voittamaan vaikeudet.
Ebolarokotteen kehittäminen koetteli tutkijoiden sisua. Feldmann taisteli ryhmänsä kanssa vuosikausia rahoituksen saamiseksi ebolatutkimukseen. Lopulta Kanadan valtiollinen tutkimuslaitos ja Merck rahoitti hanketta, koska ebola uhkasi levitä globaalisti.
Epäonnistumiset varjostivat myös Lab126-projektia. Esimerkiksi näyttöä ei meinattu saada toimimaan, sillä kirjaimet valuivat näytöllä ja valaistus oli epävakaa. Ongelman ratkaiseminen oli vaikeaa ja epätoivo levisi ryhmän sisällä usein. Projekti kuitenkin päättyi onnistuneesti ja Kindle menestyy edelleen markkinoilla.
Uudistumisessa talous ja kulttuuri ovat tärkeitä. Menestyvät yritykset investoivat uudistumiseen Applen 10 prosentista Amazonin huikeaan 28 prosenttiin.
Uudistusmieliselle kulttuurille on ominaista kritiikin ja erilaisuuden huomioiminen. Tällaisessa kulttuurissa hyväksytään myös toiminnan epävarmuus, siihen sisältyvät virheet ja suunnitelmien muuttaminen tarvittaessa.
Suomessa Business Finland, ELY-keskukset ja muu julkishallinto tukevat yritysten uudistumista. Hallituksen tuki yrityksille on vahva signaali siitä, että Suomi haluaa selvitä tästä kriisistä. Uudistumiseen yltävät yritykset ovat vahvoilla koronakriisin jälkeen. Suomesta löytyy hyviä esimerkkejä yritysten ja julkishallinnon uudistumisesta.
PK-sektorin valmistavan teollisuuden yritykset perustavat uusia ohjelmistoyrityksiä. Neste uudistuu fossiilisten polttoaineiden valmistajasta kemikaaliyritykseksi ja IKEA käyttää sen biopohjaista muovin raaka-ainetta tuolien valmistamisessa.
Supercellin perustaja Ilkka Paananen on painottanut Business Finlandin ratkaisevaa roolia heidän menestyksessään. Valtion tuessa ei olekaan kyse vain rahan jakamisesta suoraan yrityksille, vaan suomalaisen yhteiskunnan kyvystä uudistua ja rakentaa yritysten menestymisen perusteita tulevaisuutta varten.
Kolumni on julkaistu Sanomalehti Kalevassa 31.8.2020
