Uudenmaan maakuntauudistuksen hankejohtajalla Markus Paunilla on haasteellinen työ. Hän vetää Suomen suurimman maakunnan uudistushankeen strategiavalmistelua. Hanketta ei suinkaan kannateta yksimielisesti.
Maakunnassa asuu 1,6 miljoonaa ihmistä, joiden elämään uudistus tulee vaikuttamaan. Vanhoja työpaikkoja menee ja uusia syntyy. Monimutkainen ja suuri uudistus herättää aina epävarmuutta.
Innomanin ja Laurean yhteistyö starttasi
Maakuntauudistusta Uudellamaalla valmistelevan Uusimaa2019-hankkeen strategiajohtajana Markus Pauni näkee, että tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta (TKI) on yksi keskeisimmistä maakunnan strategian toteuttamisen muodoista.
Uusimaa2019-hanke toteuttikin vuoden 2017 lopulla kilpailutuksen, jolla haettiin yhteistyökumppania hahmottelemaan TKI-hallintamallia. Innomanin ja Laurea-ammattikorkeakoulun yhteinen tarjous voitti.
– Heillä oli hyvä tarjous. Laatupisteet nousivat myös siitä, että heillä oli merkittävä konsortio. Innomanin ja Laurean yhteistyö oli meille iso tekijä, koska mukana oli alueellinen tekijä ja sieltä tuleva asiantuntemus, Pauni sanoo.
Yhteistyö oli Innomanin ja Laurean ensimmäinen. Innomanin Pekka Bergillä on tosin pitkä historia Laurean kanssa Aalto-yliopiston kautta. Bergin ja Laurean tutkimuksesta vastaavan vararehtorin Kyösti Väkeväisen yhteistyö tässä hankkeessa osoittautui hedelmälliseksi. Eikä se jää viimeiseksi.
Alkuneuvottelut rakentavat projektille kivijalan
Innomanin, Laurean ja Uusimaa2019-hankkeen yhteistyö alkoi tarkentavilla neuvotteluilla, joissa projektisuunnitelmaa täsmennettiin ja vaiheistettiin.
Kaikki osapuolet ovat sitä mieltä, että yhteistyöprojektin tarkentamiseen kannattaa käyttää aikaa, jotta saadaan aikaan jämäkkä suunnitelma. Se on kivijalka koko projektille ja aidolle kumppanuudelle.
– Alussa vähän epäilin, että mitä tästä mahtaa tulla. Mutta kun kävimme riittävästi keskusteluja, niin kyllä yhteinen juoni löytyi, Pauni kertoo.
Substanssiosaamista Uusimaa2019-hankkeelta löytyi jo omasta takaa. Innoman ja Laurea toivat mukaan näkemyksensä TKI-prosessien asiantuntijoina.
– Me keskustelimme asiat auki niin, että varmasti ymmärrämme toisiamme. Minun oli sitten helppo seurata tilaajan ominaisuudessa, että sovitut tavoitteet toteutuvat sovituin resurssein, Pauni kertoo.
Innomanin Pekka Berg kertoo, että hänen näkemyksensä vahvistui siitä, kuinka tärkeä johdon visio on suurissa muutoshankkeissa. TKI-hallintamallityö aloitettiinkin vision muokkaamisella. Kun visio on selkeä ja yksinkertaisesti kuvattu, se on helppo viestiä kaikille osallistujille.
– Markus Pauni on parhaita tilaajia, mitä minulla on koskaan ollut. Hänellä oli oma näkemys ja oma tahtotila, mutta hän oli myös erittäin avoin ja joustava kaikille meidän ehdotuksillemme. Pohdimme rakentavassa hengessä, että missä kohtaa meidän mallimme on hyvä ja missä kohtaa sitä kannattaa vielä kehittää, Berg sanoo.
Maakuntauudistuksen haasteena on sen kompleksisuus
Lähtökohtana oli hahmottaa tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan käytännön organisoimisen mallia. Pauni korostaa, että kyse oli TKI-hallintamallin esiselvityksestä, ei lopullisesta mallista.
Tarkoitus oli päästä alkuun monimutkaisen asian hahmottamisessa. Suurin haaste koko maakuntauudistuksessa on juuri sen kompleksisuus.
– Norsua palasteltiin osiin, luotiin perusfundamentteja, peruskäsitteitä ja perusprosesseja jatkotyölle, Pauni sanoo.
TKI-hallintamallia työstettiin isolla porukalla kevään 2018 aikana. Selvitystä varten tehtiin 25 asiantuntijahaastattelua ja toteutettiin kuusi työpajaa.
Työpajoihin osallistui 42 eri asiantuntijaa Uudenmaan maakunnan organisaatioista. Osallistujia oli muun muassa Helsingin, Vantaan ja Espoon kaupungeista, HUSista, Ely-keskuksesta, Helsingin yliopistosta ja Aalto-yliopistosta.
– Minulla ei ollut epäilystäkään, etteikö maakuntavalmistelun ydinporukka lähtisi hyvin mukaan työpajoihin. Iloinen yllätys oli se, että myös kumppanit muista organisaatioista lähtivät aika hyvin mukaan. Vuorovaikutuksen organisointi eri tahojen välille onnistui, Pauni kertoo.
Työpajat kokosivat yhteen puolustajat ja kriitikot
Jos koko maakuntauudistusta vastustaa lähtökohtaisesti, vastustaa helposti kaikkea, mikä liittyy sen suunnitteluun. Myös TKI-hallintamallin suunnittelu kohtasi kritiikkiä.
Ainoa mahdollisuus päästä eteenpäin on kuitenkin miettiä tulevaisuutta aidosti yhdessä. Työpajojen teemojen käsittelyyn tarvittiin asiantuntemusta laajasti eri organisaatioista. Mukaan kutsuttiin myös niitä, jotka vastustavat maakuntauudistusta.
Pauni kiittelee työpajojen toimivuutta. Kun vain osallistujat saatiin houkuteltua paikalle, työ alkoi yleensä sujua.
Työpajoissa tarpeeksi rajattu tehtävänanto on tärkeää. Kun pienryhmien työskentely on ohjeistettu ja teemoitettu hyvin, ihmiset alkavat toimia produktiivisesti. Uuden suunnittelu imaisee mukaansa, ja se on työpajojen vetäjille paras palaute.
– On suuri onnistumisen tunne, kun näkee että saadaan tuloksia aikaiseksi ja ihmiset ovat aidosti innostuneita tuloksista, Pekka Berg kertoo.
Useimmat osallistujat olivat tuttuja toisilleen jo entuudestaan eri yhteyksistä, mutta nyt yhteen kokoonnuttiin ensimmäistä kertaa juuri maakuntauudistuksen ja TKI-hallintamallin tiimoilta.
Työpajoihin osallistuminen antoi osallistujille laajemman perspektiivin uudistukseen, vaikka se ei välittömästi muuttaisikaan mielipiteitä.
– Työpajoissa saa ymmärrystä siitä, miten mahdollinen uusi maakunta aikoo lähestyä asioita ja jos sinne pääsee vaikuttamaan sisälle, niin se on positiivinen asia kaikille, Pauni sanoo.
Lopputuloksena kahtalainen hyöty
Markus Pauni on tyytyväinen lopputulokseen. TKI-hallintamallin esiselvitys rakensi vakaan pohjan, josta on hyvä lähteä jatkamaan. Tärkein anti jakautuu kahtia.
– Ykkönen on hyvin tiivistetty, jäsennelty raportti, joka sisältää keskeiset perusprinsiipit ja viitekehykset hallintamallista. Se on tietynlainen arkkitehtuuri siitä, mitä elementtejä hallintamalliin sisältyy ja miten ne liittyvät toisiinsa. Toinen oli itse prosessi, joka toi ihmisiä yhteen pohtimaan asiaa.
Nyt kun rakenteisiin, prosesseihin ja hankkeiden johtamiseen liittyvä alkusysäys on tehty yhdessä Innomanin ja Laurean kanssa, Uusimaa2019-hanke jatkaa seuraavaan vaiheeseen itsenäisesti. Uuden maakunnan TKI-politiikkaohjelmassa pureudutaan tarkemmin sisältöihin, painopistealueisiin ja rahoitukseen. Sen jälkeen lähdetään viemään asioita käytänteisiin.
– TKI-hallintamallin esiselvityksessä oli myös hyvä roadmap-osio. Se loi hyvän pohjan, jota varmasti tullaan hyödyntämään, Pauni sanoo.
Ekosysteemi elää vaikka maakuntauudistus kaatuisi
TKI-hallintamallia tehtiin maakuntauudistuksen kannalta epävarmana aikana. On mahdollista, että koko uudistus kaatuu. Markus Pauni tosin uskoo, että uudistus tapahtuu enemmin tai myöhemmin muodossa tai toisessa.
– Vaikka maakuntauudistus tällaisena kaatuisikin, se kaatuu varmasti eteenpäin. Seuraavan hallituksen agendalla on sitten jonkinlainen maakunta- tai sote-uudistus. Kaikki puolueethan ovat sitä mieltä, että tästä pitää jatkaa, mutta painotukset voivat olla vähän erilaisia.
Paunin mielestä TKI-hallintamallin suunnittelu ei mene hukkaan, vaikka uudistus siirtyisi tulevaisuuteen.
– TKI-hallintamallissa maakuntaorganisaation johtamisen näkökulma on ensisijainen, mutta toinen on ekosysteeminäkökulma. Se kantaa myös jatkossa, sillä siinä ajatellaan asiaa riippumatta siitä, onko sen osana nyt suunnitteilla olevaa palvelumaakuntaa vai ei. TKI-hallintamalli on hyödyllinen, vaikka rakenne olisi jatkossa erilainen, Pauni sanoo.
Lisätietoa Uudenmaan maakuntahankkeen etenemisestä syksyllä 2018: