Valmet halusi kasvaa oikein hyvästä innovoijasta vielä paremmaksi
Valmetin paperitehtaat-liiketoimintayksikön teknologiapäällikkö Seppo Luomen mukaan vahva innovatiivisuus vaatii erilaista osaamista kuin perinteinen tuotekehitys.
Valmetin Paperitehtaat-liiketoimintayksikössä tehtiin kolme vuotta sitten päätös parantaa innovaatiotoimintaa. Innovaatiotoiminnan haaste ei teknologipäällikkö Seppo Luomen mukaan ole siinä, tuleeko ideoita vai ei. Niitä tulee aina.
Sen sijaan erityistä huomiota tarvitaan siihen, miten idean kehittelystä siirrytään tuotekehitykseen eli siihen vaiheeseen, jossa pohditaan, onko ideassa järkeä, onko se mahdollinen, onko siinä bisnestä ja pitäisikö juuri tähän ideaan satsata vai ei.
Toinen erityinen tarkastelukohta on Luomen mukaan tuotekehityksen loppuosa eli kaupallistamisprosessi. Kun tuotteena on paperikone, myyntiprosessi haastaa jo lähtökohtaisesti:
– Loppuvaiheessa tulee helposti suuriakin aikaviipeitä. Myytävät tuotteet ovat isoja investointeja, ja myymisestä siihen, että tuote palveluineen on asiakkaalla käytössä, kuluu helposti puolitoista vuotta. Niinpä joudumme pohtimaan, missä vaiheessa aloitamme myynnin, jotta aikaviive jää mahdollisimman pieneksi. Käymme jatkuvaa riskit versus hyödyt -keskustelua, Luomi kuvaa.
Valmet parantaa sitäkin, minkä jo osaa
Parantaakseen innovaatiokyvykkyyttään Valmetin Paperitehtaat-liiketoiminta päätti teettää omasta tuotekehitystoiminnastaan maturiteetti- eli kypsyystutkimuksen. Tutkimuksen tekijäksi valikoitui Innoman, joka on kehittänyt tieteelliseen tutkimukseen perustuvan menetelmän auttaa organisaatioita tunnistamaan vahvuuksiaan ja kehittämiskohteitaan.
Kypsyystutkimus tehtiin kolmen kuukauden aikana. Organisaatiosta kerättiin pienryhmä – alle kymmenen henkilöä – jotka olivat eri puolilta yritystä, mutta kaikki sellaisia, jotka ovat tuotekehityksen kanssa päivittäin tekemisissä. Valmetilla mukana oli ihmisiä tuotekehityksestä, myynnistä ja projektijohdosta.
Pienryhmä kokoontui muutaman kerran puolen päivän workshopeihin. Menetelmän kehittäneet Pekka Berg ja Jussi Pihlajamaa ohjasivat tutkimuksen aikana laaditun kysymyspatterin avulla keskustelua ja saivat pienryhmän jäsenet löytämään kysymyksiin yhteisen vastauksen.
– Yhteisessä keskustelussa, jossa asioita tarkasteltiin monesta näkökulmasta, meille syntyi selvä käsitys siitä, millä tasolla olemme minkäkin asian kanssa, mitä osaamme ja mihin kannattaa vielä kiinnittää huomiota, Luomi toteaa.
Berg ja Pihlajamaa vertasivat Valmetin tuloksia muiden yritysten tuloksiin ja näkivät, missä Valmet oli suhteessa toisiin yrityksiin hyvällä tasolla ja missä taas muut olivat edellä. Kehityskohteita löytyi vajaa puolentusinaa.
– Haimme Innomanin menetelmältä nimenomaan parannusehdotuksia. Tiesimme olevamme monessa kohdassa hyviä, mutta erityisesti halusimme tietää kehityskohteita, Luomi kuvaa.
Menetelmän hyöty
Luomen mukaan menetelmän tärkein arvo ei kuitenkaan ollut siinä, että Valmet sai tietää, millä tasolla Valmetin innovaatio- ja tuotekehitystoiminta on suhteessa muihin yrityksiin. Suurin arvo oli nimenomaan keskustelussa.
– Keskustelu auttoi tunnistamaan ongelmat eri tavalla kuin vain kirjallinen raportti olisi tehnyt. Vuorovaikutus ruokki hyvin keskustelua: kun yksi aloitti puhumaan jostain, toinen tunnisti saman tyyppisen ilmiön omasta työstään. Nämä olisivat hyvin voineet jäädä piiloon ilman yhteistä työstöä.
Luomi vertaa menetelmää toiseen Valmetin teettämään kypsyystutkimukseen. Siinä haettiin vastauksia samoihin kysymyksiin, mutta kirjallisella kyselyllä.
Kirjallisen tutkimuksen haasteeksi osoittautui se, että jokainen vastaaja ymmärtää kysymyksen omalla tavallaan ja haastattelija puolestaan ymmärtää vastaukset vielä eri tavalla. Lisäksi vuorovaikutuksen puuttuminen jättää paljon organisaation osaamista ja ymmärrystä piiloon eikä tule tutkimuksessa esiin.
– Henkilökohtaisesti ajattelen, että Innomanin menetelmä – vaikka oli paljon työläämpi ja vei paljon enemmän aikaa kuin kirjallinen tutkimus – oli sen arvoinen. Saimme yhdessä esiin vahvuuksiamme ja parannuskohteitamme. Ulkopuolisen konsultin rooli oli tässä avainasemassa. Tulosta on luettu jälkikäteen ja vieläkin luemme ja jatkamme vielä Innomanin kanssa, Luomi toteaa.